AUTOKEITAAN HISTORIAA

Autokeitaan alkutaival sai sysäyksen 40-luvun puolenvälin jälkeen, kun Jokioisten sosiaalijohtaja Väinö Järvi perusti yhdessä poikansa Aulis Järven kanssa Esso -huoltoaseman Jokioisten keskustaan. Väinö oli tarkka, perusteellinen ja myöskin kaukokatseinen; hyveitä jotka olivat hioutuneet hänen tehdessään sosiaalijohtajan virkaa. Järvet olivat jo tuolloin aikaansa edellä. Kun tie Helsingistä Turkuun kulki pikkukylien kautta oli Jokioisilla tarve omalle huoltoasemalle. Huoltamot toimivat tuolloin palveluperiaatteella, koska aikakauden autot vaativat jokapäiväistä huoltoa. Ajettaessa huoltamon pihaan joukko työntekijöitä tuli katsomaan autosta öljyt, tankkasivat auton ja pesivät auton lasit. Lähes kaikki toiminta pyöri tuolloin auton ympärillä ja ihmisten huoltaminen oli pienimuotoista.

Järvien suurin oivallus oli 50-luvun lopulla siirtää huoltamotoiminta kymppitien varteen pois taajamasta keskelle peltoa. Tuolloin ajatusta pidettiin varsin uskaliaana. Autokeitaan uusi päärakennus valmistui 1961. Tuolloin ei vielä puhuttu Autokeitaasta vaan Autokulmasta. Autokeitaan nimen isä on asianajaja Antti Alasentie joka eräänä syksyisenä yönä oli tulossa Turusta Forssaan päin. Sumun keskeltä alkoi näkyä Autokulman valot. Näky muistutti öisen kulkijan mielestä keidasta autiomaassa. Väinö Järvi ihastui Antin nimiehdotukseen ja nimi on edelleen käytössä. Polttoaineiden myynnillä mitattuna Keidas sijoittui tuolloin Esson organisaatiossa Suomen suurimpien joukkoon. Autokeitaan ensimmäiseen baariin mahtui noin 20 kahvittelijaa. Varsinainen sysäys kahvilan laajentumiselle koettiin 70-luvulla kun Autokeitaan ruokailun äiti Sinikka Järvi otti kahvilaravintolan hellään huomaansa. Asiakaspaikkojen lukumäärä kasvoi 70:een ja Autokeitaan lounaasta tuli käsite, joka saanut monet asiakkaat käymään vuosikymmeniä keitaan lounaalla.

60-luvulta 90-luvulle keitaalla käytiin myös autokauppaa. Veho-organisaation automerkit sekä raskasta kalustoa olivat edustettuina keitaalla. Polttoaineiden hinta säädeltiin valtion toimesta aina 80-luvulle asti, joten hintakilpailua ei syntynyt. Huoltoasemien tavaravalikoiva oli myöskin varsin rajattua. Autokeitaan seuraava suurempi vaihe sijoittui vuoteen 1989, jolloin uusi laajennusosa valmistui. Tällöin myös Aulis Järven poika Olli Järvi otti vastaan toimitusjohtajan pestin. Toiminnat siirtyivät vanhasta rakennuksesta uuteen varta vasten rakennettuun liikenneasemakompleksiin. Uuden Autokeitaan valmistuessa asiakaspaikkojen määrä nousi 250:een. Tämä kehitys kuvastaa hyvin sitä, että huoltamobisneksessä siirryttiin asteittain autonhuoltamisesta ihmisten huoltamiseen. Päivittäistavarat ilmestyivät 90 -luvulla huoltoasemille, joten ne ovat myös varsin uusia tuotteita alalla. 2006 nykyinen Autokeidas Forssa peruskorjattiin ja asiakaspaikkojen määrä nousi 450:een. Nykyisin palvelut ulottuvat polttoaineen jakelusta aina K-marketin päivittäistavaroihin asti. Joulukuussa 2007 rakentui uusi Autokeidas valtatie neljän varteen Iihin. 660 kilometrin päässä "isostaveljestään" sijaitseva toimipiste nojaa vahvasti niihin samoihin perusarvoihin joihin on uskottu jo vuosikymmeniä. Tielläliikkujien ystävälliseen palveluun, Korkea laatuisiin tuotteisiin ja ystävälliseen palveluun vuoden jokaisena päivänä. 

Autokeidas on säilyttänyt vetovoimaisuutensa ajan haasteissa ja keskittyy tulevaisuuden haasteisiin, missä autojen käyttövoiman muuttuminen tulee olemaan seuraava suuri muutos. Ihmisten "huoltaminen" taasen pysyy ennallaan sillä ihmisten pitää syödä, juoda ja pysyä liikkeellä...